Paketin suorituskyky
Atlas Copcolla suorituskyvyn mittaukset ja raportointi tehdään uusimman standardin (ISO, CAGI jne.) mukaisesti ottaen huomioon täysin varustellun puhaltimen. Suoritusta mitataan ja raportoidaan seuraavasti:
Toimitettu virtaus: yksikön poistovirtaus asiakkaan vaatimalla paineella
Pakettiteho: täysi sähkötehon tarve verkosta tässä käyttöpisteessä
Toimitettu virtaus vs. (elementin) tulovirtaus ja yksikön teho vs. akseliteho ovat olennaisesti erilaisia. Yhdistä puhaltimen todellinen suorituskyky todelliseen tarpeeseesi! Puhaltimen suorituskyvylle on olemassa lukuisia testi- ja raportointikoodeja. Miten vertailla?
Selite
A. Syöttö – paketti
B. Syöttö – elementti
C. Poistoaukko – elementti
D. Poistoaukko – paketti
E. Akseliteho
F. Pakettiteho
G. Mekaaninen käyttö
H. Moottori
I. Sähkökäyttö
J. Öljypumppu
K. Öljynjäähdytin ja jäähdytystuuletin
Sininen: Ilma
Vaaleansininen Paineilma
Keltainen: Öljy
Violetti: Sähkö
Ytimen suorituskyky vs. paketin suorituskyky
Jotkin normit/säännökset käsittelevät puhaltimen ”ytimen” suorituskykyä, jotkin ”täyden paketin” suorituskykyä. Molemmat ovat olennaisia, mutta eivät samoja.
Ydin eli elementti on puhaltimen ”sydän”. sähköenergiaa käytetään ilman siirtämiseen ja paineen muodostamiseen.
Kun integroituna pakettiin; tyypillisesti tulosuodatin asennetaan eteen, takaiskuventtiili ja poistoäänenvaimennin elementin taakse. Nämä apulaitteet aiheuttavat painehäviöitä; elementin tulovirtaus on korkeamassa lämpötilassa kuin yksikön imuilmaritilä. Nämä vaikutukset johtavat määritelmän mukaan puhallinpaketin ”alentuneeseen” suorituskykyyn verrattuna ytimen/elementin suorituskykyyn (suurempi virrankulutus pienempää massavirtausta varten).
Tulovirtaus vs. lähtövirtaus
Tulovirtaus = sisäänottovirtaus = imuvirtaus = aspiroitu virtaus
Lähtövirtaus = toimitettu virtaus
Mitä tulee sisään, on tultava ulos? Tämä ei pidä paikkaansa. Kaikissa puhaltimissa on vuotoa ilmatiivisteiden yli; Lisäksi jotkin puhallintekniikat eivät luonnostaan välitä kaikkea imettyä ilmaa.
Miksi tulovirtauksen raportointi voi olla harhaanjohtavaa? Usein tulovirtauksen raportointi perustuu elementin/ytimen imuvirtauksen mittaukseen; kuten kohdassa ”ydinsuorituskyky vs. pakettisuorituskyky” on käsitelty, ydintasolla mitattu (virtaus)suorituskyky on määritelmän mukaan parempi kuin pakettitasolla mitattu. Asiakkaana on tärkeää verrata tapaa, jolla virtaussuorituskyky taataan, prosessin vaatimaan todelliseen virtausnopeuteen (missä virtausta ”tarvitaan”?).
Akseliteho vs. pakettiteho
Akseliteho = mekaaninen teho, jonka ydinosa/elementti käyttää ilman siirtämiseen/puristamiseen tuloaukosta poistoaukkoon (tyypillisesti ilmoitettu sisäosan/elementin suorituskyvyn osalta, viittaa ilman siirtämiseen/puristamiseen elementin tulolaipasta poistoaukkoon)
Laitteen teho = puhallinyksikön täysi sähköteho ilman siirtämiseksi/puristamiseksi laitteen tuloaukosta laitteen poistoaukkoon.
Pakettitehon ja akselitehon erotus on seuraavien summa: voimansiirron häviöt moottorin ja elementin välillä (suuria hihnoissa, pieniä vaihteistossa, ei lainkaan suorakäytössä), moottorin häviöt (riippuu moottorityypistä ja suuresti siitä, käytetäänkö täydellä kuormalla / osakuormalla), sähkökäyttö (FS-käynnistimen tai VSD-taajuusmuuttajan häviöt) ja lisälaitteet (jäähdytyspuhallin, pumppu).
Käyttövalmis yksikkö
Mitä sisältyy toimitukseen? Tällä ON vaikutusta suorituskykytakuuseen.
Oletetaan, että yksikön suorituskyky perustuu lähtövirtaukseen ja ilmoitettuun yksikön tehoon; on silti erittäin tärkeää verrata laitteen toimituslaajuutta! Onko pakkaukseen integroitu tulosuodatin? Onko takaiskuventtiili integroitu? Onko VSD-invertteri integroitu koteloon? jos ei, sisältyvätkö taajuusmuuttajan vaihtosuuntaajan häviöt raportoituun pakettitehoon?
